Olen harrastanut tietokonepelaamista koko lapsuuteni enkä ole kokenut ergonomisuutta näppäimistön kanssa tärkeäksi ennen kuin omalle kohdalle rannekivut osuivat. Tämä johti tutkimusmatkalle ei pelkästään näppäimistön osalta vaan koko kehon ergonomian suhteen. Näppäimistön osalta päädyin rakentamaan ja kolvaamaan oman ergonomisen split näppäimistön, mutta tuosta toteutuksesta teen toisen postauksen.

Tietokoneen näppäimistöä tulee miettineeksi harvoin arkisessa elämässä vaikka se on päivittäinen työväline monelle meistä. Nykyisin työnantaja ostaa useasti kannettavan tietokoneen ja näppäimistöön ei voi täten vaikuttaa, ellei osta erillistä kaupasta ja liitä sitä koneeseen – tämä tosin vähän rajoittaa tai ainakin hankaloittaa koneen ”kannettavuutta”. Tällä tosin voidaan ennaltaehkäistä useita kipuja ja tilanteita joissa joutuisi työterveyden puoleen kääntymään. Puhutaan tässä artikkelissa näppäimistön ergonomiasta ja siitä miten näppäimistön valinta vaikuttaa kehoon.

Paikat joihin pitkäaikainen kirjoittaminen voi vaikuttaa on ranteet, kyynärpäät ja -varret sekä niska ja hartia seutu. Ongelmia voi aiheutua kun ranteet ovat koukussa tai hartiat ovat jännittyneinä jolloin keho pyrkii korjaamaan asentoa ilman, että itse sitä edes huomaa. Tällä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia ja johtaa tulehdustiloihin ja lihaskipujen kautta päänsärkyyn ja muihin ongelmiin, ilman, että taustasyytä ymmärretään. Ergonominen kirjoitusasento auttaa jännitystiloihin ja pitää kädet luonnollisemmassa asennossa.

Miten sitten voidaan parantaa tätä asentoa? Ergonominen näppäimistö on kokonaisuus joka olisi ideaalitilanteessa räätälöity omiin tarpeisiin. Näppäimistöjä on monenlaisia ja vaikka nämä ei vielä ole ns. mainstream malleja tai kaikille työntekijöille suunnattuja, näihin perehtyminn olisi tärkeää. Näppäimistöä hankittaessa tulisi ottaa useita seikkoja, tässä googlen mukaan tärkeimmät:

• Ranneasento: Ranteiden tulee olla suorassa, ei ylös- tai alaspäin taivutettuna.
• Kyynärpäät ja olkapäät: Kyynärpäiden tulisi olla noin 90 asteen kulmassa ja lähellä vartaloa, jotta hartiat pysyvät rentoina.
• Näppäimistön korkeus ja etäisyys: Sijoita näppäimistö riittävän lähelle, jotta et joudu kurkottamaan, ja niin, että se on kyynärpäiden alapuolella.
• Näppäimistön malli:
  • Jaettu/kaareva muotoilu (Split/curved) voi auttaa pitämään ranteet luonnollisemmassa kulmassa.
  • Kompakti koko voi auttaa pitämään kädet lähempänä vartaloa, jos se sopii sinulle.
• Rannetuet: Hyödynnä niitä tauoilla, mutta vältä ranteiden koukistamista niitä vasten kirjoittaessa, sillä se voi lisätä rasitusta.
• Yleinen työasento: Varmista, että tuoli on säädetty oikein ja näyttö on sopivalla etäisyydellä ja korkeudella (yläreuna silmien tasolla).
• Näppäintuntuma: Harkitse, millainen näppäintuntuma (esim. matala, mekaaninen) tuntuu miellyttävimmältä ja kuormittaa vähiten.
• Oheislaitteet: Käytä mieluummin pikanäppäimiä hiiren sijaan ja harkitse ergonomista hiirtä. 

Pienet säädöt työpisteessä voivat tehdä yllättävän suuren eron. Tulee myös muistaa pitää taukoja usein jolloin venyttelee käsiä sekä hartioita, vaihtaa työasentoa sekä pitää huolta kunnollisesta ryhdistä tai esimerkiksi nousta työskentelemään seisoen jos sähköpöytään on mahdollisuus. Pureudutaan myöhemmissä postauksissa myös toisiin laitteisiin ergonomisuuden näkökulmasta. Muistetaan, että pelkät välineet eivät ergonomiaa korjaa, vaan kyse on myös työtavoista.

Näppäimistö voi myös olla visuaalisesti kaunis samalla kun se on toimiva!

Ah, mikä sen parempaa kuin usean päivän vanhan oven maalinpoistoprojekti, tai näin ainakin ajattelin hetki sitten. Maalia poistin pelkän maalikaapimen avulla koska en tiennyt paremmasta. Olin ostanut aiemmin ja todennut todella hyväksi Anzan maalikaapimen 50 mm vaihdettavalla terällä.

Tuli kuitenkin idea hetken ovea raavittuani, että tähän on pakko olla parempi keino, ei ammattilaiset voi monen monta tuntia vaan raapia jotain ovia – eihän? Nopea googlaus ja maalinpoistoaineen käyttö pompsahti suosituksiin, geeliä ja jota sai vielä levittää sisätiloissa – tämä oli pakko kokeilla. Sokeva BioComb maalinpoistoaine lupasi olla ”lähes hajuton, tehokas maalinpoistoaine, joka sopii sisä- ja ulkokäyttöön.”

Tuotteen kuvauksessa oli käyttöohje: ”Pinnan peittäminen muovikelmulla maalipoistoaineen levityksen jälkeen tehostaa aineen vaikutusta ja estää sen liian nopean kuivumisen lämpimissä sekä vetoisissa olosuhteissa. Neutraloi pinta vedellä maalipoiston jälkeen.”

Tein ohjeiden mukaan ja maalikerrokset alkoivat kuplia muutaman tunnin kuluttua. Poistin maalin teräslastalla työntäen ja loppuihin jääneisiin laitoin vielä toisen kerroksen geeliä pehmentämään jäämiä.

Muutaman tunnin kuluttua lastalla uudelleen ja kun aikataulu ei enää ollut puolella niin loput pienet jäänteet rapsutin srapalla.

Ei voi olla – olin käyttänyt niin monen monta tuntia aiemmin samaan skrapaukseen ilman mitään maalinpoistoaineita, mutta silloin väsyneenä myös sain oven pintoihin useamman naarmun. Nyt ovet näyttävät siltä, että niihin ei tullut ainuttakaan omaa aiheuttamaa raapaisua – toki vanhoja lommoja ja muita elämän aiheuttamia lohkeamia löytyy jotka täytyy kitata ja hioa.

Ohjeiden mukaan vesi neutralisoi tuotteen – sumutepullo sopi tähän hyvin, ja ei muuta kuin kuivumaan. Suositus maalinpoistoaineelle.

Start with why – on kirja jota suositellaan joka paikassa – en itse tätä ole vielä lukenut mutta on kirjalistalla ollut jo hetken aikaa.

Aloitan blogit siis samalla kysymyksellä, miksi? Halusin luoda paikan johon kerään itseä kiinnostavia kokemuksia, tekoja ja tuntemuksia joihin voin myöhemmin palata ja katsoa josko ajatukset ovat muuttuneet. Tarkempaa tietoa mitä tai mistä tulen kirjoittamaan ei ole mutta tämänhetken mielenkiinnonkohteita ovat mm. sijoittaminen, bonsai, rakentaminen ja remontointi. Nämä voi vaihtua hyvinkin paljon enkä halunnut rajata blogeja tiettyyn asiaan – ainakaan ennen kuin kartoitan itselleni mitä tältä kirjoittelulta haen.